Verkkokaupan merkitys matkailualan liiketoiminnalle lienee se, että se vähentää kaupankäynnin fyysisiä ja kulttuurisia esteitä. Verkkokauppa osaltaan vahvistaa matkailun liiketoiminnan kansainvälisyyttä ja mahdollistaa asiakkaiden hankkimisen rajojen ulkopuolelta. Paitsi että verkkoa käytetään palveluiden ostamiseen, sitä käytetään myös em. keskinäiseen vertailuun, tiedonhankintaan ja kilpailuttamiseen. Matkailun osuus verkkokaupankäynnistä on tällä hetkellä merkittävin.
Verkkokauppa on kasvanut voimakkaasti. Esimerkiksi suomalaiset ostivat vuonna 2010 verkosta tavaroita ja palveluita yhteensä 10 miljardilla eurolla. Verkkokaupan kasvua ovat vauhdittaneet eritoten suomalaisten lisääntyneet myönteiset kokemukset verkko-ostamisesta sekä tarjonnan jatkuva monipuolistuminen (Verkkokauppa Suomessa 2010). Nopeasta kasvusta huolimatta osuus on vasta alle 10 prosenttia koko vähittäiskaupan myynnistä. Kasvu on silti nopeaa ja näkyy myös tilastoissa.
Digitaalinen kyky ratkaisee
TNS:n gallupin (Verkkokauppatilasto 2011) mukaan matkailun osuus oli em. 10 miljardin kakusta kaikkein suurin sen arvon ollessa3.5 miljardia euroa. Vaikka ulkomaisten verkkokauppojen osuus on myöskin kasvussa, kaupan liiton mukaan kotimaisten verkkokauppojen osuus on pysynyt hyvänä. Verkkokauppaan suuntautuvien yritysten menestymistä tulevaisuudessa kommentoi osuvasti
Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko osuvasti sanomalla, että kaupan ja ostamisten rakenteiden muuttuessa yritysten digitaalinen kyvykkyys ratkaisee niiden tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Viime vuoden lopulla julkaistu Verkkoteollisuus ry:n tutkimus paljastaa, että suomalaisten yritysten e-strategiassa olevan vakavia puutteita. Verkkoteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan Mikko Marsion mukaan internetin merkitystä liiketoiminnalle ei ole täysin ymmärretty. "Huolestuttavan suurella osalla pk-yrityksistä verkkoläsnäolo on olematonta ja verkon avulla kansainvälisen läpimurron tehneitä yrityksiä on vain muutama."
Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko osuvasti sanomalla, että kaupan ja ostamisten rakenteiden muuttuessa yritysten digitaalinen kyvykkyys ratkaisee niiden tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Viime vuoden lopulla julkaistu Verkkoteollisuus ry:n tutkimus paljastaa, että suomalaisten yritysten e-strategiassa olevan vakavia puutteita. Verkkoteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan Mikko Marsion mukaan internetin merkitystä liiketoiminnalle ei ole täysin ymmärretty. "Huolestuttavan suurella osalla pk-yrityksistä verkkoläsnäolo on olematonta ja verkon avulla kansainvälisen läpimurron tehneitä yrityksiä on vain muutama."
Arvonlisävero uhkana
Mielestäni arvonlisäveron korotus näkyy kotimaisten verkkokauppojen kilpailukyvyn heikkenemisenä suhteessa EU:n alueella toimiviin kilpailijoihin. Tästä on omakohtaisia kokemuksia kuluttajana, koska alv:n noston vuoksi kalliimpien tuotteiden ostaminen voi olla edullisempaa muista EU-maista kuin Suomesta. Lisäksi useissa maissa arvonlisäverokanta on alempi kuin Suomessa. En silti usko verkkokaupan kasvun kokonaisuudessaan taittuvan tai muuttuvan ulkomaisten kilpailoiden hyväksi, koska kotimaisen verkkokaupan osuus on edelleen vahva, yli 80 prosenttia koko kaupan arvosta (10,1 mrd). TNS:n gallupin lisäksi verkkokauppa tavoittaa nyt nuorten lisäksi vanhemmat ja varovaisemmat kuluttajaryhmät. Lisäksi suomalaiselle asiakkaalle kaikkein tärkein tekijä tuotteen tai palvelun ostamisessa on hinta.
Eurooppalaiset ovat amerikkalaisiin verrattuna varovaisempia verkkokaupan ostajia. Vaikka verkkokauppa on Euroopassa kasvanut nopeasti, vasta 57 prosenttia eurooppalaisista internetin käyttäjistä tekee ostoksia verkossa, kun USA:ssa luku on 66 prosenttia (Helsingin Sanomat 26.04.2012). Lisäksi Yhdysvalloissa 50 prosenttia musiikista ladataan verkosta, kun Euroopassa vastaava luku on 19 prosenttia. Eurooppa onkin jäänyt jälkeen digitaalisista markkinoista.
Eurooppalaiset ovat amerikkalaisiin verrattuna varovaisempia verkkokaupan ostajia. Vaikka verkkokauppa on Euroopassa kasvanut nopeasti, vasta 57 prosenttia eurooppalaisista internetin käyttäjistä tekee ostoksia verkossa, kun USA:ssa luku on 66 prosenttia (Helsingin Sanomat 26.04.2012). Lisäksi Yhdysvalloissa 50 prosenttia musiikista ladataan verkosta, kun Euroopassa vastaava luku on 19 prosenttia. Eurooppa onkin jäänyt jälkeen digitaalisista markkinoista.
Verkkokaupankäynnin muuttuminen
Uskoisin, että verkkokauppa muuttuu erityisesti läsnäolon ja asiakaspalvelun tasolla. Tarkoitan tällä sitä, että verkkokaupan asiakaspalvelu saanee tulevaisuudessa yhä henkilökohtaisempia muotoja ja että palvelu monipuolistuu ja muistuttaa jossain määrin perinteisessä kivijalkaliikkeessä saamaani henkilökohtaista palvelua. Verkkokauppa myös monikanavaistuu ja antaa pienille, hyvin erikoistuneille yrityksille mahdollisuuden pärjätä, jos ne yhdistyvät Amazonin tai Ebay:n kaltaisiin laajempiin verkostoihin. Suomessa matkailun verkkokauppa on silti suuren maailmaan verrattuna jäljessä erityisesti läsnäolon ja verkkonäkyvyyden osalta.
Verkkokauppa ei ole niin arkipäiväistynyttä Suomessa kuin mitä se on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Konkreettisen kaupanteon ohella verkkokauppaan liittyen suomalaiset kuluttajat hyödyntävät verkkokauppojen kautta saatavaa tietoa ostopäätöksissään. Suomessa verkkokaupan osuudesta valtaosan muodostaa yritysten välinen kaupankäynti. Verkkokaupan asiakkaat ovat oppineet siihen, että heidään ostokäyttäytymistään seurataan. 42 prosenttia suomalaisista verkkokauppojen asiakkaista haluaa henkilökohtaista palvelua ja entistä enemmän heille räätälöityjä palveluja. Kesällä 2011 Descomin teettämän Verkkokauppa ja sosiaalinen media -kyselyn mukaan 61 prosenttia kuluttajista odotti, että verkkokauppa tunnistaa kirjautumisen jälkeen maksu- ja toimitustiedot.
Onneksi verkkokaupan kasvu on positiivisessa tuulessa. Näitä tilastoja usein vähän "vääristää" tai niiden tulkintaa hämää se, että puhutaan kuluttajien ostovoimasta Suomessa, mutta todellisuudessa kaupan rahavirrat ohjautuvat usein ulkomaille.
VastaaPoistaKotimainen verkkokauppa ei siis palvelualalla ole vielä kovinkaan yleistä, tavarakaupan puolella kylläkin. Vienti ei vedä verkossa matkailualalla. Matkailutuotteet ovat kuitenkin haetuimpia ja ostetuimpia tuotteita verkossa, mutta tarjotaan tuottavat lähinnä suuryritykset. Mikro ja pk-sektori laahaa siis jäljessä suora myynnin osalta.
Verkkokauppaindeksi on pompannut. Indeksi kasvoi 23 prosenttia vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Suomalaisyritysten asenne verkkokauppaan kuitenkin huolettaa. Verkkoteollisuus ry:n juuri julkaisema Internetin tila Suomessa 2011-tutkimus kertoo, että 69 prosentilla yrityksistä ei ole omaa toimivaa suunnitelmaa hyödyntää internetiä, vaikka suomalaiskuluttajat samaan aikaan ostavat tuotteita innokkaasti ulkomaisista nettikaupoista.
Palveluelinkeino on laaja, mutta matkailua yksilöivät e-kaupan tunnusluvut puuttuvat. Mikä maakunta esim. osaa antaa faktaa kun kysymmä mikä on teidän online myynnin osuuden merkitys koko talouden kannalta.