Valmismatkalaki ja kuluttajansuoja

Valmismatka on yleensä pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä. Valmismatka on esimerkiksi matkatoimiston myymä:

• lento & hotelli
• hotelli & matkailupalvelu kuten esimerkiksi formulalippu, sukelluskurssi tai autonvuokraus 
• matkustajan toiveiden mukaan räätälöity matka  

Valmismatkaliikkeistä annettu laki (939/2008) sisältää muun muassa säännökset valmismatkaliikkeen harjoittajan rekisteröitymisestä, maksukyvyttömyyden varalta asetettavasta vakuudesta ja valmismatkaliikkeen harjoittajiin kohdistuvasta viranomaisvalvonnasta. Laki päivitettiin noin neljä vuotta sitten. Lakimuutoksen myötä valmismatkaehtoja on nyt laajennettu mm. koskemaan kaikkia yli kaksi vuorokautta kestäviä matkoja ja vaihto-oppilasmatkoja
Lisäksi matkanjärjestäjälle on tullut uusia velvollisuuksia kertoa kuluttajille turvallisuus- ja terveysriskeistä, konkurssitilanteissa turvaavan vakuuden olemassaolosta ja matkavakuutuksen hankinnasta

Valmismatkalaki (1079/1994) koskee valmismatkojen markkinointia ja valmismatkoista tehtäviä sopimuksia. Valmismatkalla tarkoitetaan etukäteen järjestettyä ja yhdistettyyn hintaan tarjottua matkailupalvelusten yhdistelmää, johon sisältyy kuljetus ja majoitus taikka toinen näistä ja lisäksi muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelus. Lakia sovelletaan vain silloin, kun matkan tarjoaa matkailupalveluja muutoin kuin satunnaisesti järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja vastiketta vastaan ja matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen yön aikana.


Matkanjärjestäjän on annettava kuluttajalle oleelliset matkaa koskevat tiedot:

• matkan kokonaishinta sekä perustiedot matkakohteesta ja hotellista. Suomessa ei ole sovittu yhteisestä hotelliluokitusjärjestelmästä, joten mahdolliset luokittelut ovat matkatoimistojen itsensä harkittavissa.
• tiedot tarvittavista matkustusasiakirjoista ja niiden hankkimiseen tarvittavasta ajasta sekä matkaa ja oleskelua koskevista terveysmääräyksistä.
• tieto siitä, onko matkustajien etukäteen maksamat rahat turvattu matkanjärjestäjän asettamalla vakuudella.

Suomen matkatoimistoalan liiton ja kuluttaja-asiamiehen kesken on sovittu yleisistä valmismatkaehdoista ja eritysmatkaehdoista, joissa on sovittu mm. matkan peruuttamisoikeuksista, hinnan maksamisesta ja korvauskysymyksistä.


Valmismatkaliikkeen harjoittamisella tarkoitetaan laissa valmismatkalain soveltamisalaan kuuluvien valmismatkojen järjestämistä, tarjontaa tai välittämistä. Valmismatkalaissa oleva valmismatkan määritelmä rajaa siten myös valmismatkaliikkeistä annetun lain soveltamisalaa.

Valmismatkaliikettä saa harjoittaa vain valmismatkaliikerekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja. Rekisteriviranomaisena toimii Kuluttajavirasto. Rekisteröinti antaa oikeuden harjoittaa valmismatkaliikettä matkanjärjestäjänä, matkanvälittäjänä tai molempina sen mukaan kuin rekisteröintipäätöksessä on määrätty.

 Kuluttajansuojalaki

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä tehtyihin kauppoihin sovelletaan kuluttajansuojalakia.Lakia sovelletaan yrittäjän ja kuluttajan välisessä kaupankäynnissä. Lakia ei sovelleta kahden yrityksen tai kahden yksityisen kuluttajan keskinäiseen kaupassa. Lain tarkoituksena on suojata palvelunostajaa. Keskeisinä kohtina ovat sekä ostajaa ja myyjää koskevat velvollisuudet, joissa ostajan velvollisuutena on maksaa tavaran tai palvelun hinta kokonaan ja sovittuna aikana. Myyjän velvollisuutena on toimittaa sovitunlainen tuote sovittuna aikana ja sovittuun hintaan. Syntynyt kauppa on sopimus: Kun ostaa tavaran tai palvelun, tämä tarkoittaa sopimuksen tekemistä. Kaupan molempien osapuolten on pidettävä kiinni sopimuksesta eikä kumpikaan voi sitä yksin muuttaa. Kauppaa ei siis enää voi peruuttaa vaikka tulisikin katumapäälle.

Kuluttajansuojalaki on valtaosaltaan pakottavaa lainsäädäntöä. Kuluttajansuoja- tai muun pakottavan lain vastainen ehto on näin ollen automaattisesti mitätön.

Tietosuoja verkkokaupankäynnissä 

Suomessa verkkokauppan tietosuojasta säädetään tietosuojalainsäädännössä, kuten henkilötietolaissa sekä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa. Verkkokauppias saa henkilötietolain mukaan käsitellä asiakkaiden henkilötietoja lähinnä kolmella perusteella; Kuluttajan eli rekisteröidyn suostumuksesta, sopimuksen panemiseksi täytäntöön sekä yleisimmin nk. yhteysvaatimuksen täyttyessä, eli kun tiedoilla on asiallinen yhteys verkkokauppiaan toimintaan. Verkkokaupassa asiakas tunnistetaan evästeiden avulla samaksi ja tämä on tärkeää koko verkkokaupan käytettävyyden ja teknisen toiminnan kannalta.

Tietojen käsittely on tietyin ehdoin sallittua myös, vaikkei varsinaista asiakkuutta syntyisi tai rekisteröidyn suostumusta saataisi. Suoramarkkinointitarkoituksissa tai esimerkiksi arpajaisten yhteydessä on luvallista käsitellä henkilötietoja. Tällöin tietojen laatu ja määrä tai niiden käytön aika on rajattu, ja kuluttajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttäminen.

Arkaluonteisia tietoja ei saa käsitellä, ellei rekisteröidyltä saada tähän nimenomaista suostumusta. Henkilötunnuksen käsittely on lisäksi sallittu tilanteissa, joissa myyjä luotottaa ostajaa, esimerkiksi kun palvelu tai tavara toimitetaan ostajalle ennen maksamista.

Suostumukseen perustuvan tietojen käsittelyn ja kuluttajan kielto-oikeuden vuoksi verkkokauppiaan on hyvä panostaa laadukkaaseen suostumuksenhallintaan ja identiteetinhallintapalveluihin. Niillä voidaan hyvän asiakaspalvelun lisäksi toteuttaa tietojenkäsittelyn avoimuutta ja osittain kuluttajan oikeutta tarkastaa omat tietonsa. 

Kuluttajan tiedonsaantioikeus merkitsee sitä, että rekisterinpitäjä eli verkkokauppa on velvollinen antamaan tietoja henkilötietojen käsittelystä. Kuluttajalla on oikeus tietää mitä tietoja kerätään, kuka käsittelee henkilötietoja, missä tarkoituksessa se tapahtuu, mitkä ovat rekisterin suojauksen periaatteet, luovutetaanko tietoja EU:n ulkopuolelle ja miten voi tarkistaa tai korjata omia tietojansa tai kieltää niiden käytön. Nämä asiat tulee löytyä verkkokaupan rekisteriselosteesta.

Kuluttajalla on oikeus käyttää tarkastusoikeutta halutessaan tietää, mitä tietoja hänestä on tallennettu eri rekistereihin. Hänellä on oikeus saada tieto korjatuksi eli oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisterissä oleva virheellinen tieto. Kielto-oikeuden mukaan voi kieltää tietojen käytön suoramainontaan, etämyyntiin tai muuhun markkinointiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin sekä henkilömatrikkelia tai sukututkimusta varten.

Etämyyntisäännökset

Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa. Lainsäädännöllisesti etämyynti eroaa muusta myynnistä siten, että valtaosalla tuotteista on  14 päivän peruuttamisoikeus. Peruutusoikeus ei esimerkiksi koske mm. mittatilaustuotteita tai päivittäistavaroita. Matkailun alalla peruuttamisoikeus ei koske majoitus-, kuljetus- ja vapaa-ajan palveluita, jotka on sovittu tietyksi ajankohdaksi (esim. lomamökin vuokraus, konsertti- tai lentolippujen tilaus).


Etämyynnissä tuotteelle luvataan yleensä tietty toimitusaika. Jos kauppias viivästyy sovitusta toimitusajasta, voit yleensä perua kaupan vetoamalla etämyynnin peruutusoikeuteen. Jos tarkkaa toimitusajankohtaa ei ole sovittu, tuote on saatava viimeistään 30 päivän kuluttua tilauksesta. 

Muotovapaus yritysten välisessä sähköisessä kaupankäynnissä

Yritysten välisessä kaupassa sopimusvapauden periaatteella tarkoitetaan sopimuksen sisältövapautta eli sitä, että osapuolilla on oikeus vapaasti määrätä sopimuksiensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi sopimusvapauteen kuuluu muotovapaus. Se tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa parhaimmaksi katsomallaan tavalla. Yritykset voivat päättää keskenään myös sovellettavasta laista

Lähteet: 

Kuluttajaviraston www-sivut 
Kartano, S. Sähköisen kaupankäynnin oikeudelliset kysymykset. Opinnäytetyö, TurkuAMK.